Öölannin pitäjät. Pitäjien nimet ovat pienellä, 1970-lukua edeltäneiden kuntien nimet hieman suuremmalla ja nykyisten kuntien nimet kaikkein suurimmalla tekstillä.Sollidenin linna.
Kunnan maapinta-ala on 677,84 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 10 836 henkeä (31.12.2020).[2] Vuonna 2007 kunnassa oli 211,00 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 31,0 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Borgholmin kunta käsittää pohjoisen osan Öölannin saaresta. Eteläosa saaresta kuuluu Mörbylångan kuntaan. Borgholmin kunnassa sijaitsee Sollidenin linna, joka on Ruotsin kuningasperheen kesänviettopaikka.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa Pohjois-Öölannin 15 maalaiskuntaa ryhmiteltiin kolmeksi "suurkunnaksi":
Gärdslösa (Gärdslösa, Högsrum, Långlöt, Runsten ja Räpplinge)
Köpingsvik (Alböke, Bredsätra, Egby, Föra, Köping ja Löt)
Ölands-Åkerbo (Böda, Högby, Källa ja Persnäs)
Borgholmin kaupunkiin tämä uudistus ei vaikuttanut. Ennen 1970-luvun alun kuntauudistusta Öölanti päätettiin jakaa kahteen kuntaan: pohjoiseen ja eteläiseen, jolla kummallakin olisi oma keskustaajamansa. Vuonna 1969 Gärdslösa ja Köpingsvik liitettiin Borgholmin kaupunkiin. Vuonna 1971 kaupunki muutettiin Borgholmin kunnaksi, mutta kuntaliitoksia ei tuona vuonna tehty. Vuonna 1974 Borgholmin kunta sai nykyiset rajansa, kun Ölands-Åkerbon kunta liitettiin siihen.
Mörbylångan ja Borgholmin kuntien yhdistämisestä koko Öölannin saarimaakunnan kattavaksi Öölannin kunnaksi on käyty keskusteluja. Asiasta järjestettiin paikallinen kansanäänestys vuonna 2009. Koko Öölannissa 56 % vastusti ja 41 % kannatti kuntien yhdistymistä. Borgholmin kunnassa hankkeen kannattajat voittivat.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
130
1,2
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
518
4,8
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
9 107
85,3
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 77 Suomessa syntynyttä,[7] mikä vastasi 0,7 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,6 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 50 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,4 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 165 195 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 180 000 kruunua.[10]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]
0–17-vuotiaat: 15,9 %
18–64-vuotiaat: 54,0 %
65 vuotta täyttäneet: 30,1 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
12,3
10,7
jalostus
16,1
17,1
palvelut
68,6
69,4
tuntematon
3,0
2,8
Työpaikkoja ja työllisiä
4 244
4 753
työpaikkaomavaraisuus
89,3
Taajamat
Kunnassa on 5 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 44,2 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 953 asukasta.[14] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[15]
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[16]
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Stora Rör kuuluu osin myös Mörbylångan kuntaan.[18]
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Borgholmin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]
Borgholm
Föra-Alböke-Löt
Köpingsvik
Räpplinge-Högsrum
Gärdslösa, Långlöt och Runsten
Nordöland
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Borgholms kommun – Kuntajaon kehitys on käännöstä.
