Tapahtuman taiteellisena johtajana on vuodesta 2017 alkaen toiminut cembalisti Matias Häkkinen. Vuosina 2005–2016 taiteellisena johtajana toimi Markus Kuikka[3]. Tapahtuman järjestämisestä vastaa BarokkiKuopion kannatusyhdistys ry.
Konserttipaikkoja ovat muun muassa Kuopion Tuomiokirkko, Männistön kirkko (Pyhän Johanneksen kirkko), Männistön vanha puukirkko ja Puijon kirkko. Lisäksi festivaali on levittäytynyt Kuopion katukuvaan, puistoihin, museoihin, ravintoloihin, kahviloihin ja kapakoihin. BarokkiKuopio on järjestänyt useana kesänä myös lapsille suunnattuja barokkimusiikin konsertteja ja elokuvanäytöksiä. Vuodesta 2018 alkaen konsertteja on järjestetty myös kesän festivaaliviikon ulkopuolella ja festivaalin päätöskonsertti kuullaan yleensä myös Helsingissä. Vuonna 2019 BarokkiKuopio-festivaali levittäytyi Kuopion katukuvaan musiikkisuunnistuksella ja vuonna 2023 Puijon metsään useaksi viikoksi australialaisen nokkahuilisti ja performanssitaiteilija Genevieve Laceyn suunnittelemalla luontoaiheisella Pleasure Garden - Soiva metsä -ääni-installaatiolla.[4][5][6]
Festivaalilla esiintyvät taiteilijat ovat kotimaisia ja ulkomaisia alansa tunnustettuja tekijöitä. Vuosien varrella festivaalilla ovat konsertoineet muiden muassa nokkahuilisti Genevieve Lacey, nokkahuiluyhtye The Royal Wind Music, sopraano Tuuli Lindeberg, Avanti!:n gambajouhiconsort, Jaye Consort, Ensemble Nylandia,Ilpo Laspas, Bravade, Suomalaisen barokkiorkesterin yhtye, Jarmo Julkunen sekä sellisti Josetxu Obregón yhtyeensä La Ritiratan kanssa. BarokkiKuopiossa esiintyvät taiteilijat ovat kotimaisten ja ulkomaisten vanhan musiikin huippuammattilaisten lisäksi Itä-Suomesta lähtöisin olevia tai siellä työskenteleviä muusikoita. Varsinkin historialliset kosketinsoittimet, kuten klavikordi, cembalo ja urut ovat merkittävässä asemassa Kuopion seudulla.
Vanha musiikki tarkoittaa BarokkiKuopion yhteydessä 1600–1700-luvuilla sävellettyä musiikkia. Olennaista tapahtumalle on musiikin esittäminen kyseessä olevan ajan mukaisessa sointiasua edustavilla soittimilla. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi barokkihuilua, barokkiviulua, viola da gambaa, cembaloa ja urkuja.[1] Laulumusiikissa asiaan kuuluu perehtyneisyys ajanmukaiseen äänenmuodostukseen. Kesästä 2017 alkaen festivaalin tarjonta on laajentunut vanhan musiikin lisäksi myös elektronisen musiikin, rock-musiikin, kansanmusiikin ja nykymusiikin suuntiin.
