Pratt opiskeli Illinoisin yliopistossa, Urbana-Champaignissa. Hän kieltäytyi tennisstipendeistä toisiin oppilaitoksiin voidakseen ottaa vastaan viulustipendin Illinoisin yliopistossa, Urbana-Champaignissa, josta hän myöhemmin siirtyi Peabodyn musiikkikonservatorioonBaltimoreen. Hän valitsi kyseisen koulun, koska se tarjosi hänelle mahdollisuuden kouluttautua sekä pianistina että viulistina. Hän oli oppilaitoksen historian ensimmäinen henkilö, joka pätevöityi sekä pianistina että viulistina ja valmistui lisäksi diplomilla orkesterinjohdosta.[1]
Ensimmäistä kertaa Pratt sai tunnustusta voittamalla Kansainvälisen Naumburg-pianokilpailun vuonna 1992 ensimmäisenä afroamerikkalaisena kilpailijana. Hän piti samana vuonna 40-50 ja seuraavana vuonna jo 70 konserttia. Sitten vuoden 1992 Pratt on esiintynyt lähes jokaisen huomattavan yhdysvaltalaisen orkesterin kanssa. Vuonna 1994 Pratt esiintyi ensimmäistä kertaa Lincoln CenterissäNew Yorkin filharmonikkojen kanssa. Vuonna 1993 hän sai sopimuksen IMG Artistsilta, ja seuraavana vuonna hän julkaisi ensimmäisen albuminsa (A Long Way From Normal). Sittemmin hän on julkaissut kaksi muuta albumia, jotka koostuvat Ludwig van Beethovenin pianosonaateista sekä live-esityksestä Etelä-AfrikanKapkaupungista. Prattilla on siteitä Afrikan mantereelle, sillä hänen isänsä Theodore syntyi Sierra Leonessa.[1]
