Aarrekammion rakennuttivat ateenalaiset noin vuonna 510–480 eaa. Toisen tulkinnan mukaan se olisi rakennettu 500-luvun lopulla eaa. demokratian voitettua tyrannian Ateenassa; toisen tulkinnan mukaan puolestaan Marathonin taistelun jälkeen noin vuonna 490–480 eaa. kiitollisuudenosoituksena voitosta. Paikalla oli kuitenkin myös tätä ennen varhaisempi ateenalaisten aarrekammio.[1][2]
Aarrekammio oli yksi merkittävimmistä Delfoin Pyhän tien varrella sijainneista lukuisista aarrekammioista. Rakennuksessa säilytettiin merkittävien sotavoittojen sotasaaliita sekä muita ateenalaisten Delfoin pyhäkölle antamia votiivilahjoja. Myöhäisantiikin aikana tai keskiajalla tuhoutunut rakennus koottiin uudelleen alueen arkeologisten kaivausten yhteydessä vuosina 1904–1906, koska siitä oli säilynyt tarpeeksi osia. Noin 80 prosenttia nykyisestä rakennuksesta on alkuperäistä.[1][2]
Aarrekammio edustaa doorilaista tyyliä ja muistuttaa arkkitehtuuriltaan pientä kreikkalaista temppeliä. Se on rakennettu paroslaisesta marmorista. Sen cella avautuu itään ja sen etupuolella on kaksi pylvästä. Rakennukseen ei johda portaita, eikä sinne ollut yleensä tarkoitus astua sisään. Rakennuksen pituus on 9,75 metriä ja leveys 6,68 metriä. Rakennuksen friisi kuvaa Herakleen ja Theseuksen urotöitä. Seinät on peitetty piirtokirjoituksin. Niihin lukeutuvat tunnetuimpina niin kutsutut Delfoilaiset hymnit Apollonille sisältävät kirjoitukset, joissa on myös varhaista nuottikirjoitusta. Kirjoitukset antavat myös tietoja muun muassa delfoilaisista juhlista ja juhlakulkueista. Rakennuksen edustalla on kolmionmuotoinen tasanne, johon votiivilahjoja asetettiin nähtäville juhlien aikana.[1][2]
