Asuka-kausi on ajanjakso Japanin historiassa. Se kesti noin vuodet 538-710 ja sai nimensä Asukan alueesta noin 25 km nykyisen Naran kaupungin eteläpuolella.[1] Asuka- ja Kofun-kaudet muodostavat yhdessä Yamato-kauden.
Yhteydet Manner-Aasiaan lisääntyivät
Noin vuonna 405 Japanissa otettiin virallisesti käyttöön Korean kautta saapunut kiinalainen kirjoitusjärjestelmä. 500-luvulla buddhalaisuus saapui Japaniin Kiinasta Korean kautta. Noin vuonna 607 perustettu Hōryū-ji on Japanin vanhin säilynyt buddhalainen temppeli. Tang-dynastian aikana kontaktit Kiinaan lisääntyivät suuresti: 600-luvulta asti Kiinan hovissa oli Japanin lähettiläs. Korean kolme kuningaskuntaa lähettivät Japaniin pappeja. Nämä tapahtumat mullistivat Japanin kulttuurin ja aloittivat sen pitkäaikaisen kiinalaisvaikutuksen.
Hallintoa uudistettiin
Asuka-kaudella Yamatosta tuli selkeästi keskusjohtoinen valtio, joka hallitsi Japanin saarten keskiosaa. Prinssi Shōtoku uudisti 600-luvun alussa merkittävästi Japanin hallintoa voimistaen keskushallitusta ja buddhalaisuuden asemaa. Hallintomalli sai vaikutteita myös Kiinasta tulleelta kungfutselaisuudelta. Shōtokun uudistuksia seurasivat 600-luvun puolivälissä Taika-uudistukset, jossa keisarin valtaa kasvatettiin edelleen aatelin kustannuksella. Uudistukset aloittivat ritsuryō-lakijärjestelmän synnyn.[2]
Lähteet
Aiheesta muualla
- Olavi K. Fält, Kai Nieminen, Anna Tuovinen ja Ilmari Vesterinen: Japanin kulttuuri, s. 15–18. (Kolmas painos, v.2002) Otava, 1994. ISBN 951-1-12746-2
