Artikkeli tarkoittaa lyhyttä tai keskipituista asiatekstiä, joka yleensä käsittelee jotain rajattua aihetta tai teemaa ja on osa jotain suurempaa tekstien kokonaisuutta. Sana on johdettu latinan kielen sanasta articulus, jolla on myös pientä osaa tarkoittava merkitys.[1]
Esimerkiksi sanoma- ja aikakauslehtien sisällön pääosa (mainoksia, mielipidekirjoituksia ym. lukuun ottamatta) koostuu yleensä lehtiartikkeleista. Myös tietosanakirjat koostuvat artikkeleista.[1]
Tieteellisessä lehdessä tai yleensä myös tietosanakirjassa julkaistavaa artikkelia koskevat erityiset vaatimukset. Artikkelin sisällön täytyy olla tieteelliset normit täyttävä: perustua tieteelliselle tutkimukselle sekä mainituille lähteille. Tutkimuksen menetelmien täytyy olla kuvailtu ja siten tulosten muiden tarkistettavissa. Tiedeartikkeleissa käytetään usein vakiintunutta tieteellisen artikkelin rakennetta, tyypillisesti niin sanottua IMRD-rakennetta.[2] Tieteelliset artikkelit läpikäyvät vertaisarvioinnin eli peer review'n, jossa saman alan tutkijat tarkastavat artikkelin ennen sen julkaisua.[3][4] He eivät muokkaa artikkelin sisältöä, mutta tarkistavat, että se täyttää tieteellisyyden kriteerit, ja voivat antaa kirjoittajille palautetta artikkelin kehittämiseksi julkaisukelpoiseksi. Osa tieteellisistä artikkeliluonnoksista hylätään, vain osa hyväksytään painettuun tai sähköisesti julkaistuun tieteelliseen julkaisuun. Esimerkiksi arvostettu tiedejulkaisu Nature kertoo hyväksyvänsä noin 8 prosenttia heille viikoittain lähetetyistä 200 artikkelikäsikirjoituksesta.[4]
Lähteet
