Apostolinen kuningas oli Unkarin kuninkaiden perinteinen arvonimi, jonka uudisti Unkarin hallitsijan viralliseksi arvonimeksi paavi Klemens XIII vuonna 1758.[1] Se siirtyi vuonna 1867 muodostetun Itävalta-Unkarin hallitsijalle ja oli käytössä kaksoismonarkian hajoamiseen eli vuoteen 1918 saakka.[2]
Arvonimen perustana on 1000-luvun lopulla kirjoitetun Pyhän Tapanin legendan kertomus siitä, miten paavi Sylvester II, jonka kerrotaan vuonna 1000 lähettäneen kruunun ja siten siunanneen Tapanin kruunauksen ensimmäiseksi Unkarin kristityksi kuninkaaksi, olisi ylistänyt Tapania, kristinuskon levittäjää ja puolustajaa, "ansioiltaan apostolin vertaiseksi". Näin kuninkaalla olisi ollut samantapainen uskonnollinen arvovalta kuin apostoli Pietaria edustavalla paavinistuimella. Jo 1100-luvulla kuningas Kálmán ja sittemmin 1700-luvun Habsburg-hallitsijat käyttivät tätä ajatusta perusteena vallankäytölleen katolisen kirkon suhteen.[3][4]
Apostolista kuninkuutta symboloi Unkarin vaakunassa kaksoisristi, jonka juurella on kruunu.[4]
Lähteet
- ↑ Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966.
- ↑ Facta 2001, WSOY 1981–1987.
- ↑ apostoli királyság Magyar Katolikus Lexikon. 1980–2013. Szent István Társulat.
- ↑ a b Kristó, Gyula & Makk, Ferenc: ”Kálmán”, Az Árpád-házi uralkodók. Interpress Kiadó, 1988.
