Anta Sportsin myymälä Kiinassa (2012).Anta Sportsin myymälä Pekingissä (2021).
Joulukuussa 2018 Anta Sportsin johtama kiinalaiskonsortio tarjoutui ostamaan suomalaisyhtiö Amer Sportsin 4,6 miljardilla eurolla.[7][8] Pian Amer Sports siirtyi kiinalaisomistukseen, ja poistui Helsingin pörssistä syyskuussa 2019.[9][10] Anta Sports on tytäryhtiöineen liikevaihdoltaan selvästi maailman suurimpia urheiluvaatetuskonserneja Nikeä ja Adidasta pienempi, mutta samaa kokoluokkaa kuin Puma ja Under Armour. Vuonna 2020 Anta Sportsin liikevaihto oli 35,5 miljardia RMB (noin 5,2 mrd. USD).[5][2] Jalkineiden (footwear) osuus liikevaihdosta oli 12,1 mrd. RMB, vaatteiden (apparel) 21,7 mrd. RMB ja lisävarusteiden (accessories) 1,1 mrd. RMB.[5]
Monet tunnetut kiinalaiset ja kansainväliset urheiluvaatteiden tuotemerkit kuuluvat nykyään Anta Sportsille. Yhtymän tuotemerkkejä ovat muun muassa Anta, Anta Kids, Fila (Kiinan markkinoilla), Fila Kids, Fila Fusion, Descente, Kolon Sport.[4] Liikevaihtoa Anta Sports sai vuonna 2020 eniten yhtiön Kiinan markkinoille lisensioidusta Fila-brändistä (sis. Fila Kids ja Fila Fusion), yhteensä 17,5 mrd. RMB. Anta-brändi myi 15,7 miljardilla (RMB), ja muut Anta Sportsin brändit 2,3 mrd RMB:llä. Lisäksi on huomioitava, että tytäryritys Amer Sportsin tuotemerkit (kuten Arc'teryx, Atomic, Peak Performance, Salomon, Wilson) ovat Anta Sportsin omistuksessa ja hallinnassa. Anta Sportsin vuoden 2020 liikevaihdon luvut eivät kuitenkaan sisällä yhteisyritys Amer Sportsin myyntiä.[5] Amer Sports raportoi vuoden 2020 liikevaihdokseen EUR 2,2064 miljardia euroa, ja tämän huomioiden Anta Sports -konserniyhtiö nousee tytär- ja yhteisyrityksineen liikevaihdolla mitaten maailman kolmenneksi suurimmaksi urheiluvaatteiden ja -tuotteiden valmistajaksi.[11]
Muun muassa YleisradioUrheiluruudun (9. tammikuuta 2022) mukaan Anta Sports on tunnettu siitä, että se suosii ihmisoikeusjärjestöjen mukaan mahdollisesti uiguurien pakkotyöllä tuotettua Xinjiangin puuvillaa urheiluvaatteissaan. Yhtiö on näkyvästi mukana myös urheilusponsoroinnissa. Se vastaa esimerkiksi kansainvälisen olympiakomitean vaatetuksesta vuoden 2022 Pekingin talviolympialaisissa ja aiemmin Tokion kesäolympialaisissa.[12][13] Kiinan markkinoilla esimerkiksi Adidasta ja Pumaa kohtaan on järjestetty boikotteja, koska ne ovat pyrkineet välttämään käyttämästä kiistanalaista Xinjiangin puuvillaa.[14][12]
.jpg)
