Anna-Maria Åström (s. 15. syyskuuta 1951 Helsinki) on suomalainen filosofian tohtori, joka toimi Åbo Akademin pohjoismaisen kansatieteen professorina (1999–2015).[1][2][3][4][5]
Åström kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1970 (Lärovärket för gossar och flickor i Helsingfors). Hän opiskeli Helsingin yliopistossa, josta valmistui valtiotieteiden kandidaatiksi 1975, filosofian lisensiaatiksi 1984 ja tohtoriksi 1994. Åbo Akademin suomalaisen ja vertailevan etnologian dosentti (1995–).[1][3]
Hän työskenteli Eduskunnan kirjastossa tilapäisenä kirjastotyöntekijänä (1975), ja Ammattikasvatushallituksessa tilapäisenä kääntäjänä (1976). Hän oli Helsingin kaupungin tilastokeskuksen aktuaari (1976–1979). Tämän jälkeen hän oli Svenska litteratursällskapet i Finlandin kansankulttuuriarkiston assistentti, arkistonhoitaja ja -johtaja (1979–1987). Hän oli Helsingin kaupungin historiakomission osa-aikainen tutkija (1995–1996), sitten Suomen Akatemian nuorempi (1987–1995) ja vanhempi tutkija (1995–1999). Åbo Akademin kansatieteen, erityisesti pohjoismaisen kansatieteen professorina hän toimi vuodesta 1999 eläkkeelle jäämiseensä saakka.[1][3]
Hän oli Laboratorium för folk och kulturin toimittaja (1989–2004).[3] Lisäksi hän on ollut useiden tieteellisten julkaisujen toimituskunnan jäsen: Ethnologia Fennica (1989–), Historisk tidskrift för Finland (1990–1998), Budkavlen (1999–) ja Ethnologia Scandinavica (2004–).[3][1]
Åströmin saamiin tunnustuksiin kuuluvat Svenska litteratursällskapet i Finlandin Mauritz Hallbergin palkinto (1994), Kuninkaallisen Gustav Adolfin akatemian ruotsalaisen kansankulttuurin palkinto (1994) ja Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto (2002).[1][3] Åström on ollut Suomen Tiedeseuran jäsen vuodesta 2002.[2][3]
Åströmin isä on professori Sven-Erik Åström.[3]
Julkaisutoiminta
Vuoteen 2007 mennessä Åströmin tuotantoon kuului noin 80 tieteellistä artikkelia tai muuta julkaisua.[1] Uppslagsverket Finland mainitsee hänen julkaisseen noin 200 tieteellistä kirjoitusta.[4]
Teoksia
- Social struktur och livsföring i Kaskö under 1900–talet: Kaskö kontinuitet och förändring i en småstad (1985)
- Hemma bäst (1990), toimite
- Kring tiden (1991), toimite
- ”Sockenboarne”: Herrgårdskultur i Savolax 1790–1850 (1993), väitöskirja
- Gränsfolkets barn (2001)
- Memories of my town (2004), toimite
- Stadens hjärta (2012), toimite
Lähteet
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Henkilöt | |
|---|
| Muut | |
|---|
