Hänen isänsä oli Christian Ludwig Brehm, pappi ja lintutieteilijä, ja äitinsä Christian Brehmin toinen puoliso Bertha. Kiinnostus luonnontieteisiin syntyi isän työskentelyä seuratessa, mutta ennen muuta Alfred halusi tulla arkkitehdiksi. Keväällä 1844 hän aloitti opinnot Altenburgissa rakentajan apulaisena, ja jatkoi niitä syyskuuhun 1846, jolloin hän lähti Dresdeniin tarkoituksenaan opiskella arkkitehtuuria. Hän opiskeli 2 lukukautta, kunnes tunnettu lintutieteilijä Johann Wilhelm von Müller pyysi hänet mukaansa tutkimusretkelle Afrikkaan. Alfred Brehm liittyi von Müllerin seurueeseen 31. toukokuuta 1847 sihteerin ja apulaisen ominaisuudessa. Retki vei hänet Egyptiin, Sudaniin ja Siinain niemimaalle. Tutkimustulokset olivat niin merkittäviä, että hänestä jo 20-vuotiaana tuli Saksan luonnontieteiden akatemian Leopoldinan jäsen.
Palattuaan Saksaan 1853 hän aloitti luonnontieteen opinnot Jenan yliopistossa. Hän valmistui 1855 ja 1856 hän matkusti kahdeksi vuodeksi Espanjaan veljensä Reinholdin kanssa. Myöhemmin hän asettui Leipzigiin vapaaksi kirjailijaksi ja kirjoitti useita kansantajuisia tiedeartikkeleita Die Gartenlaubeen ja muihin aikakauslehtiin. 1860 hän osallistui retkelle Norjaan ja Lappiin.
Toukokuussa 1861 Alfred Brehm avioitui serkkunsa Mathilde Reizin kanssa. Heille syntyi 5 lasta. 1862 hän osallistui Saxe-Coburg-Gothan herttuan Ernst II:n matkalle Abyssiniaan (nykyisin Etiopia). Myöhemmin hän matkaili uudelleen Afrikassa, kuten myös Skandinaviassa ja Siperiassa. Hänen esseensä ja matkakertomuksensa olivat hyvin suosittuja kouluja käyneen porvariston keskuudessa. Tämän vuoksi Bibliographisches Institutin toimittaja Herrmann Julius Meyer tilasi häneltä moniosaisen teoksen eläinten maailmasta. Tästä kirjasta tuli edellä mainittu maailmankuulu Brehmin Tierlebe (englanniksi Brehm's Life of Animals).
Vaikka Brehmin elämä olikin täynnä kirjoittamista, matkailua ja luentoja, hyväksyi hän silti 1862 tarjouksen Hampurin eläintarhan ensimmäiseksi johtajaksi, ja pysyi tässä virassa vuoteen 1867. Myöhemmin hän muutti Berliiniin, minne hän avasi akvaarion, jota hän hoiti vuoteen 1874. Hän jäi leskeksi 1878. Talveksi 1883–1884 hän oli lupautunut luentokiertueelle Yhdysvaltoihin, mutta juuri ennen lähtöä hänen 4 lastaan sairastuivat kurkkumätään. Koska ei katsonut voivansa rikkoa sopimustaan, hän matkusti Amerikkaan. Tammikuun lopulla 1884 hän sai viestin nuorimman poikansa kuolemasta. Tämä oli niin kova isku, että hänen aikaisemmin Afrikassa sairastamansa malaria uusiutui. 11. toukokuuta 1884 hän palasi Berliiniin. Heinäkuussa hän muutti takaisin entiseen kotikaupunkiinsa Renthendorfiin saadakseen levätä rauhassa. Täällä hän kuoli 11. marraskuuta.
Brehmin Museo sijaitsee Renthendorfissa.
Teoksia
Pohjoisnavalta päiväntasaajalle. WSOY 1891.
Illustrirtes Thierleben. Eine allgemeine Kunde des Thierreichs 1864–1869, yhdessä Eduard Oskar Schmidtin ja Ernst Ludwig Taschenbergin kanssa. 6 osaa, ensimmäinen painos. - Bibliographisches Institut. Hildburghausen.
Brehms Thierleben. Allgemeine Kunde des Thierreichs 1876–1879, yhdessä Eduard Oskar Schmidtin ja Ernst Ludwig Taschenbergin kanssa. 10 osaa, toinen painos. - Bibliographisches Institut. Leipzig.
Reiseskizzen aus Nord-Ost-Afrika 1855, 3 osaa. - Friedrich Mauke, Jena.)
Das Leben der Vögel 1861. - C. Flemming, Glogau. Toinen painos 1867.
Ergebnisse einer Reise nach Habesch 1863. - O. Meissner, Hampuri.
Die Thiere des Waldes, Emil Adolf Rossmässlerin kanssa 1864–1867, 2 osaa. - C. F. Winter, Leipzig ja Heidelberg.)
Gefangene Vögel, Otto Finschin kanssa 1872–1876, 2 osaa. - C.F. Winter'sche Verlagshandlung. Leipzig.
Lähteet
↑Alfred Edmund Brehm. Turun Lehti, 20.11.1884, nro 136, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 22.07.2015.
