Albert Verner Nykopp (15. kesäkuuta 1826 Juva – 8. tammikuuta 1882 Helsinki) oli suomalainen senaattori ja Suomen pankin johtaja.[1]
Nykoppin vanhemmat olivat Porvoon tuomiorovasti Karl Gustaf Nykopp (1785–1849) ja Anna Kristina Dreilick. Hän kävi Porvoon lukiota, pääsi ylioppilaaksi 1843 ja suoritti Helsingin yliopistossa tuomarintutkinnon 1848 sekä suuremman kameraalitutkinnon 1853. Nykopp sai varatuomarin arvon 1851.[1]
Nykopp oli Viipurin hovioikeudessa ylimääräisenä kanslistina 1849–1853, Suomen senaatin oikeusosastolla ylimääräisenä kopistina 1853, senaatin talousosaston ylimääräisenä kamarikirjurina 1853–1854, Hämeen läänin varalääninsihteerinä 1854–1855, Suomen sotakomissariaatin sihteerinä Helsingissä 1855–1856, senaatin valtiovaraintoimituskunnan kopistina 1856–1858, sotilastoimituskunnan kanslistina 1858–1859 sekä valtiovaraintoimituskunnan kanslistina vuodesta 1859. Nykopp toimi samalla myös tie- ja vesikulkulaitosjohtokunnan päällikön kanslian kopistina 1856, manufaktuurijohtokunnan sihteerinä 1856–1857, edellä mainitun kanslian sihteerinä 1857–1858 sekä rautatiejohtokunnan kamreerina vuodesta 1858.[1]
Nykopp oli sitten Kuopion läänin lääninsihteerinä 1860–1867 ja Suomen Pankin johtajana 1867. Hän oli Suomen senaatin oikeusosastolla senaattorina 1871–1874 ja talousosastolla senaattorina sekä siviilitoimituskunnan apulaispäällikkönä vuodesta 1874 ja siviilitoimituskunnan päällikkönä vuodesta 1875.[1] Nykopp toimi talonpoikaissäädyn sihteerinä valtiopäivillä 1867.[2]
Nykopp oli naimisissa vuodesta 1856 Anna Sofia Idestamin kanssa jonka isä oli Suomen vuorimestari Gustaf Idestam. Heidän poikiaan olivat kollegiasessori Albert Waldemar Nykopp (1860–1923), lähetystöneuvos Albert Olof Nykopp (1868–1942) ja näyttelijä ja ohjaaja Albert Werner Nycop (1877–1946).[1]
Lähteet
- ↑ a b c d e Kotivuori, Yrjö: Albert Verner Nykopp. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 10.7.2015.
- ↑ Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia. II Osa: Säädyn jäsenet, sihteerit ja tulkit, s. 316. Helsinki: Otava, 1926.
