Ala-Suolijärvi [1], joka tunnetaan myös yhdistelmänimellä Ala-Suolijärvi–Oivanjärvi [2], on Lapissa Posiolla sijaitseva järvi. Se on 72. suurin suomalainen järvi.[2][1][3]
Maantietoa
Järven pinta-ala on 5 590 hehtaaria eli 56 neliökilometriä. Se on 24,2 kilometriä pitkä ja 11,5 kilometriä leveä. Järven rantaviiva on polveileva ja yhtenäisten järvenselkien sijasta järvellä on paljon lahtia, salmia, järvialtaita, saaristoja ja kapeikkoja. Järven vedenpinnan nosto on kasvattanut alavalla mailla sijaitsevan järven pinta-alaa ja siihen yhdistynyt myös Oivanjärvi, jonka pinta-ala on ollut noin 2,0 neliökilometriä. Järvellä on kuusi selkeästi oman kokonaisuuden muodostavaa järvenosaa. Pohjoisessa sijaitsee Murtoselkä ja sen eteläpuolella Kiviperä. Oivanjärvi on yhteydessä Murtoselkään lyhyellä salmella. Eteläisimmän järvenosan rannassa sijaitsee Luksuan kylä ja Ala-Suolijärvi on siellä yhteydessä Yli-Suolijärveen Luksuanjoen välityksellä. Edellä mainitut neljä järvenosaa virtaavat Ristipudaksen kautta läntisimpään järvenosaan.[2][1]
Murtoselkä yhdeksän kilometriä pitkä ja viisi kilometriä leveä. Murtoselän osuus tästä järvenosasta on murto-osa, sillä järvenselästä erkanee koilliseen viisi kilometriä pitkä päästään kapeneva Niskaselkä. Täältä lähtee järven luontainen laskujoki Jumiskonjoki. Niskaperän lahdensuun nimitys on Runttiselkä, ja siitä työntyy itään Likamättäänsalmi, jonka takana sijaitsevat Heralampi, Itälahti, Välttisalmi ja Peräjärvi. Murtoselän kaakkoispäässä etelään työntyy Hietalampi ja sen salmi, joka johtaa Oivanjärveen.[1]
Murtoselän eteläpuolella sijaitsee Kiviperä. Se on Ämmänniemen ja Kelsonniemen rikkoma järvenosa, joka on pohjoisessa yhteydessä Murtoselkään Murtosalmen kautta. Siinä on kaakkoisosassa Kelsonlahden perällä sumppumainen lahti Kelsonlampi. Kiviperän lounaispäässä virtaa länteen Ristisalmi, joka johtaa Ristipudakseen. Se on 1,2 kilometriä pitkä ja 400 metriä leveä järveosa, jonka kautta kaikki eri järvenosista tuleva vesi kulkee.[1]
Eteläisin järvenosa on yhteydessä Ristipudakseen Jaakimonsalmen kautta. Siinä on lukuisia pieniä järvenselkiä, joita erottavat toistaan pitkät niemet ja suuret saaret. Tämä järvenosa on hyvin sokkeloinen ja sen huomattavimpia järvenselkiä ovat Jaakimonselkä, Hämeenselkä, Kelsonselkä, Kiviselkä, Jokiselkä, Lehtiperä, Pirttiselkä, Luksuanselkä ja Pitkäperä.[1]
Läntisin järvenosa on 15 kilometriä pitkä ja viisi kilometriä leveä. Sen keskellä sijaitsevat Porosaari ja Seimisaari, jotka rikkovat järvenosan Koiraselkään, Kiviselkään, Aittaselkään, Kiekkiselkään ja Kolkonperään ja Jokiperään. Saunaniemen taakse jää 2,5 kilometriä pitkä Liejuperä.[1]
Saaret ja syvyystiedot
Järvessä on laskettu olevan 237 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 531 hehtaaria, mikä on noin 8,7 % järven kokonaispinta-alasta. Suurimmat saaret ovat Porosaari (95 ha [3]) ja Seimisaari (83 ha [3]). Muista saarista 38 ovat pinta-alaltaan yli hehtaarin suuruisia, 195 ovat yli aarin ja loput kaksi ovat alle aarin kokoisia.[2][1]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 240 miljoonaa kuutiometriä eli 0,24 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 4,3 metriä ja suurin syvyys on 21 metriä. Murtoselän syvin kohta on 17 metriä syvää, mutta järvenselän keskellä on kolme 13–15 metriä syvää syvännettä. Oivanjärven syvänteessä on 13 metriä syvää. Kiviperä on matala järvenosa ja syvimmät kohdat painuvat yli 6 metrin syvyyteen. Myös eteläisin järvenosa on matalaa, mutta Kiviselällä sijaitsee 15 metrin, Hämeenselällä 13 metrin ja Jaakkimonselällä 13 metrin syvänne. Syvin kohta sijaitsee läntisessä järvenosassa. Siellä on Koiraselällä 15 ja 12 metrin syvänteet, Kiviselällä kaksi yli 13 metrin syvännettä, Aittaselällä lähes 19 metrinen ja Kiekkiselällä kolme yli 15 metrin syvännettä ja järven syvin 21 metrin kohta. Syvin kohta sijaitsee tarkalleen Kalliosaaren lounaispuolella 100 metriä rannasta.[2][1]
Rannikon piirteitä
Järven rantaviivan pituus on 336 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 96 kilometriä. Järven asutus on haja-asutusta, mutta esimerkiksi Ristilässä, Oivassa, Luksuassa, Hämeenniemessä, Mouruniemessä, Jumiskossa, Honkarannassa ja Aittaniemessä on tiiviimpää asutusta. Järven itäpuolelta sen ohittaa kauempaa seututie 947 ja länsipuolelta seututie 945. Teitä yhdistää yhdystie 19819, joka kulkee Luksuan kautta, yhdystie 19822, joka yhdistää Ristilän ja Oivan toisiinsa, [2][1][4]
Säännöstely
Järven vedenpinnan korkeus on 242,5 metriä mpy. Järveä säännöstellään Jumiskon voimalaitoksella siten, että vedenpinnan korkeudeksi on määrätty raja-arvot 240,55 metriä ja 243,55 metriä mpy. Voimalaitos valmistui vuonna 1954 ja vesistöjärjestelyillä sille järjestettiin Suomen suurin putouskorkeus 93–96 metriä. Vesi johdetaan Ala-Suolijärvestä voimalaan pitkän kanava-, järvi- ja tunnelijakson kautta, jossa on keinotekoista uomaa yhteensä 18 kilometriä.[1][3]
Ala-Suolijärven lisäksi voimalan vesivarastona käytetään muita ympäristön järviä. Näitä ovat Yli-Suolijärvi, jonka pinta-ala on 32,2 neliökilometriä (km²), Irnijärvi-Vierusjärvi (4,0 km²), Niemijärvi (3,4 km²), Nolimo (1,8 km²) ja Isojärvi (4,8 km²). Isojärvi sijaitsee Sallassa ja siitä tuodaan vedet ensin kanavaa pitkin ja pumpataan siitä Ala-Suolijärveen. Ala-Suolijärven vedenpinnan luontainen vuotuinen korkeusvaihtelu ennen säännöstelyä on ollut vuosina 1948–1951 noin 70 senttimetriä. Vuosina 1960–1973 vedenkorkeus vaihteli keskimäärin 264 senttimetriä.[3]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Kemijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 65) Kemijärven–Pelkosenniemen alueen (65.3) Jumiskon voimalaitoksen valuma-alueella (65.39), jonka Ala-Suolijärven alueeseen (65.392) järvi kuuluu.[3]
Järvi saa pääosan vedestään Yli-Suolijärven alueelta (65.393) Luksuanselkään laskevan Luksuanjoen kautta, Jaksamojoen valuma-alueelta (65.397), jonka laskujoki on Jokiselkään laskeva Jaksamonjoki, Mourujoen–Vääräjoen valuma-alue (65.396), jonka vedet tulevat Vääräjokea ja Mourujoeka pitkin Murtoselkään.
Ala-Suolijärven alueella on lukuisia pieniä järviä ja lampia, jotka laskevat suoraan järveen. Niistä huomattavia ovat esimerkiksi Säynäjäjärvi (44 ha), Rasalampi (12 ha), Kaihlalampi (10 ha), Peräjärvi (48 ha), Kolvanlampi (7 ha), Palontakasenlampi (6 ha), Pirttilampi (14 ha), Saarijärvi (182 ha) ja Ukonjärvi (40 ha).[3]
Järvi laskee kahta reittiä Kemijärveen. Voimalaitoskäytössä on Ala-Askanjärven alueella (65.391) Ala-Askanjärvestä alkava tunneli, jossa vesi johdetaan Jumiskon voimalaitoksen kautta Iso Askanjoen ohitse suoraan Kemijärveen. Toinen reitti on sen luontainen vesireitti, joka on pato- ja kanavajärvetelyin otettu säännöstelyyn. Sieltä vesi johdetaan Jumiskonjokeen, joka laskee Kemijärveen.[3]
Katso myös
Lähteet
