Tämä artikkeli kertoo Talvivaaran Kaivososakeyhtiöstä. Talvivaaran kaivos kertoo kaivoksesta ja sen ongelmista. Terrafame kertoo kaivoksen nykyisestä omistajasta.
Ahtium Oyj (vuoteen 2017 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj[4]) oli suomalainen pörssiyhtiö, joka harjoitti aiemmin kaivostoimintaa SotkamossaKainuussa sijaitsevassa Talvivaaran kaivoksessa. Talvivaara-konsernin jouduttua vakaviin talousvaikeuksiin kaivostoiminta myytiin Terrafamelle vuonna 2015.[5]
Ahtium ilmoitti 6.3.2018 hakeutuvansa konkurssiin.[6] Yhtiö oli vuodesta 2013 lähtien yrityssaneerauksessa; saneerausohjelma vahvistettiin vuonna 2017. Loppuvaiheessa yhtiöllä ei enää ollut liiketoimintaa eikä myöskään mitään tekemistä Talvivaaran kaivoksen kanssa. Ahtium suunnitteli uutta liiketoimintaa koskien lehmänlannasta tehtäviä tuotteita ja romumetallien sulatusuuneja.[7] Uuden liiketoiminnan käynnistäminen, hankkiminen ja rahoitus osoittautui kuitenkin mahdottomaksi.[8]
Talvivaaran malmiesiintymä on alun perin löytynyt Geologian tutkimuskeskuksen tutkimuksissa vuonna 1977. Tällöin esiintymä havaittiin suureksi, mutta verrattain heikkolaatuiseksi. Tämän vuoksi sen hyödyntäminen ei ollut kannattavaa perinteisillä rikastusmenetelmillä. Hyödyntämisen aloitus vaati bioliuotusmenetelmän demonstrointia bioliuotuskasan pilottihankkeessa 2005–2008[9].
Esiintymän kaivosoikeudet jäivät Outokumpu Oyj:n haltuun. Tämä myi ne vuonna 2003 entiselle työntekijälleen Pekka Perälle euron hinnalla. Perä tosin osti kolikon takaisin ja maksoi siitä kaksi euroa.[10][11] Kaupassa Outokumpu sai myös option ostaa kaivoksen valmistuttua 20 % Talvivaara Sotkamo Oy:stä yhden euron hinnalla sekä 5 % Talvivaaran kaivososakeyhtiön osakkeista annissa 20 % alennuksella. Outokumpu hyödynsi optionsa 2007. Vuonna 2011 Outokumpu myi koko omistuksensa Talvivaaran Kaivososakeyhtiöstä Solidiumille 60 miljoonaa euron hintaan ja 4 % Talvivaara Sotkamo Oy:stä Talvivaaran Kaivososakeyhtiölle 60 miljoonan euron hintaan. Lopusta 16 % Talvivaara Sotkamo Oy:n omistuksesta tehtiin optiosopimus Talvivaaraa kaivososakeyhtiö kanssa, mutta kaupat eivät kuitenkaan toteutuneet.[12][13]
Kaivos aloitti toimintansa 1. lokakuuta 2008.[14] Ensimmäinen nikkeli–kobolttisakkakuorma lähetettiin kaivokselta 19. helmikuuta 2009 HarjavaltaanNorilsk Nickelin jalostamolle.[15]
Kaivoksen rakentaminen maksoi vuosina 2007 ja 2008 yhteensä noin 560 miljoonaa euroa.[16]
Talvivaara-konserni
Talvivaara-konserni koostui kahdesta yhtiöstä. Konsernin emoyhtiö oli Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj (loppuaikana nimellä Ahtium Oyj). Se oli pörssiyhtiö, joka vastasi kaivostoiminnan rahoituksesta. Varsinaista kaivostoimintaa operoi pörssiyhtiön tytäryhtiö Talvivaara Sotkamo Oy. Pörssiyhtiö omisti siitä 84 %.[17]
Pörssihistoria
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö (Talvivaara Mining Company plc) listautui Lontoon pörssiin vuonna 2007. Se keräsi kansainvälisiltä sijoittajilta yli kolmesataa miljoonaa euroa.[18] Toukokuussa 2009 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj listattiin myös Helsingin pörssiin.[19][20]
Listaus Lontoon pörssissä loppui 2014 yhtiön jouduttua saneeraukseen.[21] Helsingin pörssissä noteeraus keskeytettiin marraskuussa 2014, eikä noteerausta enää käynnistetty uudelleen.[22]
Osakekurssi saavutti huippunsa 7,41 euroa alkuvuonna 2011. Vuonna 2013 kurssi romahti alimmillaan 0,019 euroon.[23] Helsingin pörssissä osakkeen viimeiseksi noteeraukseksi jäi 0,0303 euroa marraskuussa 2014.[22] Listauksen päätyttyä osakkeilla käytiin jonkin verran kauppaa pörssin ulkopuolella. Kurssi oli niin alhainen, että myyjä saattoi joutua myyntikulut huomioiden jopa maksamaan siitä, että pääsi osakkeistaan eroon. Sijoittajat pyrkivät osakkeista eroon voidakseen realisoida luovutustappion verovähennystä varten.[24]
Johto ja omistajat
Talvivaaran toimitusjohtajana on toiminut Pekka Perä. Osan vuotta 2012 toimitusjohtajana toimi Harri Natunen, joka kuitenkin väistyi tehtävästä Pekka Perän palattua toimitusjohtajaksi kaivosalueella sattuneen ympäristövahingon jälkeen.[25][26]
Talvivaaran suurin osakkeenomistaja (7,6 %) oli kesällä 2017 Suomen valtio omistajayhtiönsä Solidiumin kautta. Suurin henkilöomistaja oli Pekka Perä (1,8 %).[27] Suomen valtio on Solidiumin kautta menettänyt Talvivaaran arvonlaskuna huomattavan summan.[28]
Toimitusjohtaja Pekka Perä on saanut Talvivaarasta 25 000 euroa kuukausipalkkaa. Kaivoksen konkurssin jälkeen Pekka Perä on tienannut 800 000 euroa ja hallitukselle on maksettu 800 000 euroa. Juristien palkkioita ei ole kerrottu.[29]
Talousvaikeudet
Talvivaara-konserni kohtasi monenlaisia tuotanto-, ympäristö- ja talousvaikeuksia erityisesti vuosina 2012–2013. Ongelmat kärjistyivät vuonna 2013.
Talvivaaran tulos oli jatkuvasti tappiollinen vuosina 2009–2013. Tästä ja tytäryhtiö Talvivaara Sotkamon konkurssista johtuen osakekohtainen oma pääoma laski negatiiviseksi 2013. Tappioiksi vuonna 2013 kirjattiin 700 miljoonaa euroa.[3][30][31][32]
Sekä emoyhtiö että operatiivinen yhtiö joutuivat yrityssaneeraukseen loppuvuodesta 2013. Operatiivinen yhtiö hakeutui konkurssiin 6. marraskuuta 2014.[33]
Talvivaaran vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaan sen koko toiminnan ajalta kertyneet tappiot olivat yhteensä 1,3 miljardia euroa. Yhtiöllä oli omaisuutta 4 miljoonan euron edestä ja velkaa 535 miljoonaa euroa.[3]
Yrityssaneeraus
Talvivaara-konserni joutui yrityssaneerausmenettelyyn vuoden 2013 lopussa. Menettely koski sekä pörssiyhtiötä Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj että operatiivista yhtiötä Talvivaara Sotkamo Oy.
Selvitysmies Pekka Jaatisen mukaan Talvivaaran olisi pitänyt hakeutua yrityssaneeraukseen aikaisemmin.[34] Selvittäjän mukaan yhtiöt olivat kärsineet useista ongelmista: Biokasaliuotuksen toimivuudesta ei ollut riittävää kokemusta ja näyttöä. Rahoituksesta ei ollut täyttä varmuutta ja nikkelin hinta oli alhainen. Lisäksi kaivosalueella oli huomattavasti liikaa vettä. Myös ympäristö- ja vesilupiin liittyi epävarmuutta.[35]
Nyrstarin lupaama rahoitus ja selvitykset
Nyrstar myönsi 1.4.2014 yrityssaneerauksen tukemiseksi Talvivaaralle enintään 20 miljoonan euron lainan, joka on nostettavissa sinkkitoimitusten suhteessa.[36] Nyrstar myös lupautui ostamaan Talvivaaralta sinkkiä 80 000 tonnia markkinahintaan yritysten voimassa olevasta sopimuksesta poiketen, jos Talvivaara onnistuu pääsemään molempia osapuolia tyydyttävään rahoitusratkaisuun.[37] Selvittäjä arvioi selvitysten valmistuttua Talvivaaran 14.4.2014 annetussa tiedotteessa, että toteuttamiskelpoinen saneerausohjelma on laadittavissa, mikäli menettelynaikainen rahoitus sekä pitkän tähtäimen rahoitusratkaisu saavutetaan.[38][39]
Saneerausohjelmaehdotus
Saneerausohjelmaehdotukset toimitettiin Espoon käräjäoikeudelle syksyllä 2014. Selvittäjä arvioi, että tytäryhtiön liiketoiminta olisi elinkelpoista ja kaivostoiminta oli mahdollista saada kannattavaksi. Bioliuotustekniikan käyttö oli onnistunut ja nikkelin hinta noussut. Lupa-asioissa oli edistytty ja lyhyen aikavälin rahoituksestakin oli onnistuttu neuvottelemaan. Yhtiön tulevaisuuden kannalta keskeisellä sijalla olivat metallien riittävän tuotantomäärien saavuttaminen ja tuotantokustannusten pysyminen riittävän alhaisina suhteessa metallien myynnistä saatavaan hintaan. Sen sijaan uuden rahoituksen saamisen selvittäjä katsoi ongelmalliseksi.[35]
Selvittäjä ehdotti ratkaisuksi ns. realisaatiosaneerausta kahdeksan vuoden saneerausohjelmalla. Siinä Talvivaara Sotkamo Oy myytäisiin perustettavalle uudelle yhtiölle. Myynnistä saadut varat käytettäisiin velkojen maksuun. Saneerauksessa otettaisiin huomioon yhteensä noin 480 miljoonan euron edestä emoyhtiön saneerausvelkoja, joita leikattaisiin 97 prosenttia eli velkojille maksettaisiin myöhemmin kolme prosenttia. Tytäryhtiön saneerausvelkoja leikattaisiin 99 prosenttia.[35] Nyrstarin 232 miljoonan euron saatava on etumaksua sinkkitoimituksista, ei rahavelkaa. Nyrstarin saatavaa ei olisi katsottu yrityssaneerauksessa saneerausvelaksi, eikä sitä saneerausohjelmaehdotuksen mukaan olisi leikattu. Nyrstarin saatava olisi siirtynyt uudelle perustettavalle yhtiölle.[40][41] Yrityksellä olisi kahdeksan vuotta voimassa oleva lisäsuoritusvelvollisuus ja lisäsuorituksia voitaisiin maksaa velkojille niin paljon kuin saneerausvelkoja olisi leikattu. Selvittäjän mukaan velkakonversio eli velkakirjojen kääntö uusiksi yrityksen osakkeiksi olisi velkojalle riski. Tällainen velkakonversio ei toisi yritykselle uutta pääomaa, jota tarvittaisiin liiketoiminnan jatkamiseen.[42] Osana yrityssaneerausta Talvivaara olisi tarvinnut uutta pääomaa 100–200 miljoonaa euroa.[43]
Talvivaaralta vaadittu 850 000 euron yhteisösakko leikkautuisi mahdollisessa saneerausohjelmassa, jolloin se jäisi pääosin maksamatta.[44] Yhteisösakosta voitaisiin leikata muiden saneerausvelkojen tavoin 99 prosenttia. Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle on jätetty vahingonkorvausvaatimuksia yli 250, joista vain osassa on esitetty selkeä korvaussumma ja esitetyt korvaussummat ovat yhteensä yli seitsemän miljoonaa euroa. Vahingonkorvauksia voitaisiin leikata muiden saneerausvelkojen tavoin 99 prosenttia.[45] YLEn haastattelemien oikeusoppineiden mukaan vahingonkorvausvastuu siirtyisi perustettavalle uudelle yhtiölle, jolta voitaisiin saada täydet vahingonkorvaukset.[46]
Pitkän aikavälin rahoitusratkaisu
Saneerausohjelmaehdotuksen hyväksymisen ehtona oli pitkän aikavälin rahoituksen varmistaminen. Pitkän aikavälin rahoitusratkaisu ei ollut varmistunut 30.9.2014 mennessä.[47] Talvivaaralle jäi aikaa etsiä sitä 1.12.2014 asti.[48][49] Toimitusjohtaja Perän mukaan edellytykset rahoitusneuvotteluille olivat hyvät ja saneerausohjelmaehdotuksen julkistamisen 30.9.2014 jälkeen on käsitys siitä, minkälaiseen taseeseen mahdolliset rahoittajat sijoittaisivat, minkä piti edesauttaa neuvotteluita.[50]
Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteen mukaan valtio seurasi tarkasti Talvivaaran saneerausmenettelyn edistymistä ja yhtiön kokonaistilanteen kehittymistä. Valtio oli valmis osallistumaan Talvivaarah rahoittamiseen sillä edellytyksellä, että kaivostoimintaan mukaan tulisi uusi teollinen tai muu vakaa toimija, joka toisi toimintaan lisää osaamista, resursseja ja uskottavuutta. Lisäksi lähtökohtana oli ympäristöasioidan asianmukainen hoito ja uskottava liiketoimintasuunnitelma. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren mukaan: "Yhteiskunnan kokonaisintressin kannalta olisi toivottavaa että Talvivaara onnistuisi sopimaan yritysjärjestelystä ja hankkimaan rahoituksen, joka mahdollistaa kaivostoiminnan jatkamisen ympäristön kannalta kestävällä tavalla."[47]
Toimitusjohtaja Perän mukaan Nyrstar oli mukana hyvin aktiivisesti, että saadaan rahoitus hoidettua.[51] Nyrstar kuitenkin ilmoitti, ettei se rahoittaisi Talvivaaraa 20 miljoonan euron lainaa ja 80 kilotonnin sinkkisopimusta enempää.[52]
Yrityssaneerauksen aikana Talvivaara loi 190 615 000 uutta rahasto-osaketta, jotka muodostivat 9,09 % osakekannasta.[53] Lisäksi Talvivaara vetäytyi Lontoon pörssistä.[54]
Tytäryhtiö Talvivaara Sotkamon konkurssi
Operatiivinen yhtiö Talvivaara Sotkamo hakeutui konkurssiin 6. marraskuuta 2014, koska yhtiön kassavarat loppuivat kesken. Kaupankäynti Talvivaaran osakkeella keskeytettiin samana päivänä ennen pörssin aukeamista.[55] Kaivoksen tuotantoprosessia ei voitu lopettaa välittömästi ja siksi Suomen valtio otti kaivoksen heti haltuun ja varautui 50 miljoonan euron kuluihin, joilla oli tarkoitus vakauttaa kaivoksen toimintaa ympäristön kannalta.[56]
Työ- ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori sekä valtion omistaman Solidiumin toimitusjohtaja toivoivat, että kaivokselle löytyisi jatkaja.[56][57]
Konsernin emoyhtiö Talvivaaran Kaivososakeyhtiö jatkoi tuossa vaiheessa toimintaansa ja tarjosi palveluita kaivokselle.[58] Emoyhtiö oli tytäryhtiön suurin velkoja ja sen saatavat edustavat tytäryhtiön veloista yli 60 prosenttia (1,4 miljardin euron kokonaisveloista 891 miljoonaa euroa).[59] Muut suuret velkojat olivat Finnvera ja Nyrstar. Velkojat saivat päättää, kenelle konkurssipesän sisältämiä kaivosoikeuksia ja omaisuutta myytäisiin.[58] Emoyhtiö Talvivaaran Kaivososakeyhtiö pyrki ostamaan kaivoksen konkurssipesältä,[60] mutta se ei toteutunut. Tytäryhtiön konkurssin seurauksena Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj menetti määräysvaltansa Talvivaara Sotkamoon eikä Talvivaara Sotkamoa enää voitu käsitellä Talvivaara-konsernia taloudellisessa raportoinnissa.[61]
28. marraskuuta 2014 konkurssiasiamies esitti Espoon käräjäoikeudelle julkisselvitykseen siirtymistä.[62] Espoon käräjäoikeus antoi Talvivaaran emoyhtiön täydennetyn saneerausohjelmaehdotuksen laatimiseen lisäaikaa 30. tammikuuta 2015 asti.[61] Julkisselvittäjä Jari Salmisen mukaan kauppaneuvotteluja käytiin ostajakandidaattien kanssa.[63]
Kaupankäyntiä kaivoksesta
Selvitysmies Jaatinen kertoi Talvivaaralle löytyneen rahoittajan viikolla 45 vuonna 2014. Tytäryhtiö Talvivaara Sotkamo ajautui kuitenkin konkurssiin juuri rahoittajan löytymisen jälkeen.[64] Marraskuussa 2014 uutisoitiin, että neuvottelut olivat edenneet pitkälle ja kansainvälinen yhtiö oli ilmaissut valmiutensa sijoittaa ainakin 150 miljoonaa euroa uuteen perustettavaan yhtiöön. Kuviossa pörssiyhtiö Talvivaara olisi kerännyt uutta rahoitusta ja sijoittanut 50 miljoonaa euroa uuteen yhtiöön. Kansainvälinen yhtiö olisi sijoittanut loput kokonaisuudessaan 200 miljoonan euron rahoituksesta, jolloin pörssiyhtiö Talvivaara olisi omistanut 25 prosenttia uudesta yhtiöstä ja kansainvälinen yhtiö 75 prosenttia yhtiöstä. Jaatisen mukaan uusi investoija nimeäsi suurimpana osakkeenomistajana yhtiön johdon ja hallinnon, ja lisäksi se toisi omaa kaivosalan osaamistansa kaivostoimintaan.[65]
30.1.2015 Talvivaaran emoyhtiö sai lisäaikaa saneerausohjelmaehdotuksen laatimiseen 13.3.2015 asti.[66] Konkurssipesä oli saanut kaivoksesta viisi ostotarjousta. Neuvotteluita kävi kolme ostajaehdokasta, joista kaksi ovat belgialainen Nyrstar ja ruotsalainen Boliden.[67] Ostoa suunnitteli myös suomalainen selvitysryhmä, joka olisi perustanut uuden yhtiön Talvivaara Sotkamon konkurssipesän ostoon. Uuden yhtiön omistajiksi olisi tullut pörssiyhtiö Talvivaara ja todennäköisesti Suomen valtio.[68]
Kaivos Terrafamelle 2015
Suomen valtio lupasi Talvivaaran konkurssipesälle 100 miljoonaa euroa ja sen lisäksi 97 miljoonaa euroa, joita käyttäisi valtion perustama uusi yhtiö Terrafame.[69][70][71] 12. maaliskuuta 2015 Työ- ja elinkeinoministeriö tiedotti, että brittiläinen yritysjärjestelyihin erikoistunut sijoitusyhtiö Audley Capital Advisors LLP oli solminut ehdollisen kauppasopimuksen Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesän ostamisesta. Audley Capital Partners johtaisi konsortiota, johon kuuluisi useita toimijoita. Audley-konsortio omistaisi kaivoksesta 85 prosenttia ja valtio 15 prosenttia Terrafamen kautta. Kauppahinta julistettiin salaiseksi.[72]
Terrafame osti Talvivaaran kaivoksen lopulta kesällä 2015 yhdellä eurolla.[18]
Kaivostoiminnan jälkeinen aika 2015–2017
Kaupan ehtojen tultua julkisiksi arvioitiin, että pörssiyhtiö Talvivaaraan ei jäisi liiketoimintaa ja ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi pörssiyhtiön konkurssi. Tässä yhteydessä yhtiön noin 80 000 osakkeenomistajaa menettäisi sijoituksensa.[73] Konkurssia ei kuitenkaan tullut heti.
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö vältti konkurssin vielä kesäkuussa 2017. Tuolloin yhtiö oli yrityssaneerauksessa ilman liiketoimintaa. Yhtiö kaavaili lehmänlannasta tehtävien tuotteiden kaupallistamista ja romumetallien sulatusuunien energian käytön tehostamista. Yhtiö suunnitteli tuolloin myös uutta osakeantia.[7]
Saneerausohjelman mukaan Talvivaaran tuli maksaa velkojaan alle 10 miljoonan euron edestä. Talvivaaran velkojiin kuuluvat Finnvera, Nordea, Danske Bank, OP ja Handelsbanken epäilivät jo vuonna 2017, että Talvivaara oli ilmeisen elinkelvoton yhtiö eikä sitä voitu saneerata liiketaloudellisesti kestävälle pohjalle.[74]
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö vaihtoi nimekseen Ahtium Oyj marraskuussa 2017.[4]
Konkurssi 2018
Ahtiumin hallitus tiedotti 6.3.2018, että se oli päättänyt hakea yhtiön konkurssiin. Yhtiön uudet liiketoimintahankkeet eivät kyenneet tuottamaan riittävästi kassavirtaa kulujen kattamiseksi.[8]
Oikeudenkäynnit
Kaivoksella sattuneet onnettomuudet ja päästöt läheisiin vesistöihin ovat synnyttäneet laajaa kritiikkiä kaivoksen aiheuttamista ympäristövahingoista. Useita Talvivaaran johtajia on epäilty ympäristön turmelemisesta, neljä johtajaa sai rikossyytteet törkeästä ympäristön turmelemisesta ja Talvivaaralta on vaadittu vahingonkorvauksia.
Talvivaaran kaivosta koskeva laaja ja monimutkainen ympäristörikosoikeudenkäynti alkoi Kainuun käräjäoikeudessa 3. elokuuta 2015. Ympäristöoikeuden emeritusprofessori Vesa Majamaan mukaan "viranomaiset eivät ole täysin ymmärtäneet Talvivaaran mittasuhteita".[75]
Toukokuussa 2016 käräjäoikeuden päätöksen mukaan Talvivaara Sotkamo Oy tuomittiin menettämään valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä 3,5 miljoonaa euroa. Yhtiölle määrättiin myös 300 000 euron yhteisösakko. Käräjäoikeuden sakoiksi kertyi päiväsakkoina Pekka Perä 20 340 € (90 päiväsakkoa), Harri Natunen 7 740 € (60 päiväsakkoa) ja Lassi Lammassaari 6 540 € (60 päiväsakkoa).[76] Lähiseudun asukkaat olivat tuomion lievyyteen pettyneitä.[77]
Talvivaaran johtajia tuomittiin tiedottamisrikoksista Helsingin käräjäoikeudessa vuonna 2017. Oikeuden mukaan Talvivaara antoi totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa tietoa odotettavissa olevasta nikkelin tuotannostaan ja viivytteli tuotantopäivityksen antamisessa vuosina 2012–2013. Toimitusjohtaja Pekka Perä sai ehdollista vankeutta ja sakkoa tiedottamisrikoksista. Entinen toimitusjohtaja Harri Natunen ja entinen rahoitusjohtaja Saila Miettinen-Lähde tuomittiin sakkoon kukin yhdestä tiedottamisrikoksesta. Kaivoksen entinen johtaja Lassi Lammassaari katsottiin syylliseksi viiteen sisäpiiritiedon väärinkäyttöön. Oikeuden mukaan hän hyödynsi osakekaupoissa tuotanto-ongelmiin liittyvää julkistamatonta tietoa.[78] Pekka Perä sai 2018 syytteen törkeästä sisäpiiritiedon väärinkäytöstä liittyen vuoden 2013 kauppoihin.[79]
Vuonna 2016 Kainuun käräjäoikeus asetti myös rikosnimikkeeksi myös ympäristön turmelemisen. Vuonna 2018 Rovaniemen hovioikeus muutti rikosnimikkeeksi törkeän ympäristön turmelemisen. Tuomiot saivat käräjäoikeudessa Perä, Lammassaari, Natunen ja osastopäällikkö Ville Heikkinen. Hovioikeuden päätöksessä Heikkisen tuomiot kumottiin. Pekka Perä on tyytymätön tuomioon perusteella, että kaivostoimintaa on harjoitettu ympäristöluvan mukaisesti. Hän on hakenut valituslupaa asiassa Korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Lisäksi Itä-Suomen yliopiston professori Tapio Määttä on kiinnittänyt prosessissa huomiota Pohjois-Suomen aluehallintoviraston, Kainuun ELY-keskuksen ja jopa ympäristöministeriön eli viranomaisten mahdolliseen virheelliseen menettelyyn luvituksessa.[80][81]
Street in central Coventry, England Spon StreetModern-day Spon Street, looking west towards Spon EndLength0.16 mi (0.26 km)LocationCoventry, EnglandPostal codeCV1Coordinates52°24′29″N 1°30′59″W / 52.408016°N 1.516320°W / 52.408016; -1.516320 Spon Street (sometimes referred to as Historic Spon Street or Medieval Spon Street) is an historic street in central Coventry, in the West Midlands of England. The street was once part of a route that ran from...
Aswaja TVDiluncurkan25 Juli 2013PemilikNahdlatul 'UlamaSloganThe Real Indonesian Moslem ChannelMencari Rahmat Menuai BerkahNegara IndonesiaBahasaIndonesiaKantor pusatJl. Ciputat Raya No.14, Rempoa, Ciputat Timur, Kota Tangerang Selatan, Banten 15419 IndonesiaSaluran seindukTV9 NusantaraAl-Bahjah TV Aswaja TV (kependekan dari Ahlussunnah wal Jama'ah Televisi[1]) adalah stasiun televisi Islam yang diluncurkan pada bulan Juli 2013. Dari namanya, Aswaja TV merupakan stasiun TV yang b...
Breitenwisch BredenwischVorlage:Infobox Ortsteil einer Gemeinde in Deutschland/Wartung/Alternativname Gemeinde Himmelpforten Wappen von Breitenwisch Koordinaten: 53° 39′ N, 9° 18′ O53.648159.29735Koordinaten: 53° 38′ 53″ N, 9° 17′ 50″ O Fläche: 5,37 km² Eingemeindung: 1. Juli 1972 Postleitzahl: 21709 Vorwahl: 04144 Breitenwisch (Niedersachsen) Lage von Breitenwisch in Niedersachsen Spritzenhaus von BreitenwischSprit...
Uhrencup Uhrencup Switzerland Dados gerais Organização ASF ou SFV Edições 50 Local de disputa Suíça Sistema Não disponível Dados históricos Primeiro vencedor FC Grenchen Último vencedor BSC Young Boys (2019) Maior vencedor Não disponível Edição atual editar Uhrencup é um torneio de futebol disputado anualmente na Suíça. O torneio normalmente possui quatro equipes, cada uma jogando duas partidas, e é realizada em julho no Stadion Brühl em Grenchen. O torneio passou a ser dis...
Experimental vertical take-off and landing (VTOL) jet aircraft X-13 Vertijet The X-13 in flight at Edwards Air Force Base Role Experimental VTOL jet aircraftType of aircraft Manufacturer Ryan Aeronautical First flight December 10, 1955 Retired September 30, 1957 Status on display (2) Primary user United States Air Force Number built 2 The Ryan X-13 Vertijet (company designation Model 69) was an experimental tail-sitting vertical take-off and landing (VTOL) jet aircraft built by Ryan Aero...
Ramsay MacDonald The 1931 Dissolution Honours List was issued on 17 November 1931 at the advice of the Prime Minister, Ramsay MacDonald.[1] Viscountcy The Right Honourable Philip Snowden, Chancellor of the Exchequer, 1924 and 1929–1931. Baronies Sir Robert Hunt Stapylton Dudley Lydston Newman, Bt., J.P., D.L., Member of Parliament for Exeter 1918–1931. For public and political services. Sir William Martin Conway, M.A., LL.D., F.S.A., Member of Parliament for the Combined English U...
This article needs additional citations for verification. Please help improve this article by adding citations to reliable sources. Unsourced material may be challenged and removed.Find sources: Roaming user profile – news · newspapers · books · scholar · JSTOR (December 2013) (Learn how and when to remove this template message) C:\Documents and Settings\{username} Application Data Cookies Desktop Favorites ...
Mariam Bagrationi Maria of AlaniaMariam BagrationiByzantine Empress consortTenure1071–1081Born1053Kingdom of GeorgiaDied1118 (aged 64–65)Byzantine EmpireSpouseMichael VII (1065–1078)Nicephorus III (1078–1081)IssueConstantine DoukasDynastyBagrationi dynastyFatherBagrat IV of GeorgiaMotherBorena of AlaniaReligionGeorgian Orthodox Church Maria of Alania[1] (born Martha;[2] Georgian: მართა; 1053–1118) was Byzantine empress by marriages to emperors ...
Chilean beach volleyball player You can help expand this article with text translated from the corresponding article in Spanish. (April 2021) Click [show] for important translation instructions. View a machine-translated version of the Spanish article. Machine translation, like DeepL or Google Translate, is a useful starting point for translations, but translators must revise errors as necessary and confirm that the translation is accurate, rather than simply copy-pasting machine-transla...
لمعانٍ أخرى، طالع كلية الصيدلة (توضيح). هذه المقالة يتيمة إذ تصل إليها مقالات أخرى قليلة جدًا. فضلًا، ساعد بإضافة وصلة إليها في مقالات متعلقة بها. (يونيو 2013) يفتقر محتوى هذه المقالة إلى الاستشهاد بمصادر. فضلاً، ساهم في تطوير هذه المقالة من خلال إضافة مصادر موثوق بها. أي...
Building design of mental hospitals Wyoming State Insane Asylum in Evanston, Wyoming Asylum architecture in the United States, including the architecture of psychiatric hospitals, affected the changing methods of treating the mentally ill in the nineteenth century: the architecture was considered part of the cure. Doctors believed that ninety percent of insanity cases were curable, but only if treated outside the home, in large-scale buildings. Nineteenth-century psychiatrists considered the ...
Russian politician Aleksandr MoorАлександр МоорMoor in 20205th Governor of Tyumen OblastIncumbentAssumed office 14 September 2018Preceded bySergey Sarychev (acting)Governor of Tyumen Oblast (acting)In office29 May 2018 – 14 September 2018Head of TyumenIn office25 February 2011 – 29 May 2018Preceded byYevgeny KuyvashevSucceeded byRuslan KukharukDeputy Governor of Tyumen OblastIn office26 December 2005 – 25 February 2011 Personal detailsBornAlek...
Not to be confused with Norfolk, Virginia. 36°46′14″N 76°27′52″W / 36.7706°N 76.4644°W / 36.7706; -76.4644 1903 Map depicting Norfolk County and other lost counties of Virginia. Norfolk County was a county of the South Hampton Roads in eastern Virginia in the United States that was created in 1691. After the American Civil War, for a period of about 100 years, portions of Norfolk County were lost and the territory of the county reduced as they were annexed ...
Japanese video game and anime series Sengoku Night Blood戦刻ナイトブラッド(Sengoku Naito Buraddo) GameDeveloperMarvelous EntertainmentKadokawaOtomatePublisherMarvelous EntertainmentPlatformAndroid, iOSReleasedJP: May 29, 2017 Anime television seriesDirected byKatsuya KikuchiProduced byMasazumi KatōYūsuke YoshiwaraJun NakajimaYi WangWritten byYūko KakiharaMusic byNaoyuki HorikoStudioTyphoon GraphicsLicensed byNA: CrunchyrollOriginal networkTokyo MX, Sun TV,...
Nella teoria musicale, la sincope è un effetto che interrompe o disturba il flusso regolare ritmico o armonico di un passaggio di una composizione. Esempio di sincope Indice 1 La sincope ritmica 1.1 L'esecuzione della sincope nel solfeggio 1.2 Il controtempo (o contrattempo) 2 La sincope armonica 3 La sincope nel jazz 4 Note 5 Bibliografia 6 Voci correlate 7 Altri progetti 8 Collegamenti esterni La sincope ritmica Sincope è una denominazione attribuita ad un particolare ritmo prodotto dallo...
This article's lead section may be too short to adequately summarize the key points. Please consider expanding the lead to provide an accessible overview of all important aspects of the article. (October 2022) Christina FoyleBorn(1911-01-30)30 January 1911London, EnglandDied8 June 1999(1999-06-08) (aged 88)OccupationFoyles bookshop owner Christina Agnes Lilian Foyle (30 January 1911 – 8 June 1999) was an English bookseller and owner of Foyles bookshop. Early life Miss Foyle (as she lik...
2017 romantic comedy film A Caribbean DreamDirected byShakirah BourneWritten byShakirah BourneProduced byMelissa Simmonds Lynette EastmondStarringAden Gillett, Sonia Williams, Susannah Harker, Adrian Green, Lorna GayleRelease date2017 A Caribbean Dream is a 2017 romantic comedy, produced by Melissa Simmonds and Lynette Eastmond, directed by Shakirah Bourne. The adaptation of William Shakespeare's A Midsummer Night's Dream was conceptualised and cast by Melissa Simmonds and written by Shakirah...
Pour les articles homonymes, voir Kao. Charles Kao Charles Kao en 2004.Données clés Nom de naissance Charles Kuen Kao Naissance 4 novembre 1933Concession française de Shanghai Décès 23 septembre 2018 (à 84 ans)Sha Tin, Hong Kong Nationalité Britannique Américain Données clés Domaines Physique Institutions Université chinoise de Hong Kong Diplôme Université de Londres Renommé pour Travaux sur les fibres optiques Distinctions Prix japonais 1996Prix Nobel de physiq...