Väitöskirjassaan (2014) Rahikainen tutki Edith Södergrania ja tuomitsi aihetta aiemmin tutkineiden Gunnar Tideströmin ja Olof Enckellin Södergran-tulkinnat.[2] Rahikaisen mukaan vanhat tulkinnat perustuivat hatariin lähteisiin ja kuulopuheisiin. Tideström esimerkiksi pyrki näkemään Södergranin runot elämäkerrallisina. Hän etsi niistä havaintoja muun muassa runoilijan mielenterveysongelmista ja miessuhteista. Södergran haluttiin nähdä runouden luonnonlapsena eikä otettu huomioon hänen Pietarin saksalaisessa tyttökoulussa hankkimaansa tietopohjaa.
Poeten och hennes apostlar: En biomytografisk analys av Edith Södergranbilden. Väitöskirja. Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta 2014. (Teoksen verkkoversio.)
Smittans rike: Om syfilis i konst, kultur och kropp. Natur och kultur, Stockholm 2021.