Afrikan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (engl.Africa Centres of Disease Control and Prevention, lyhennys Africa CDC; ransk.Le Centre Africain pour le Contrôle et la Prévention des Maladies, lyhennys CACM) on Afrikan unionin yhteydessä toimiva yleisafrikkalainen tutkimus-, koulutus- ja tukiorganisaatio sairauksien hallitsemiseksi ja ehkäisemiseksi.[1][2][3] Järjestön hallinto sijaitsee Addis AbebassaEtiopiassa.[4]
Africa CDC:n ensimmäinen pääjohtaja, tohtori John Nkengasong vuonna 2016.Africa CDC:n toinen pääjohtaja, tohtori Jean Kaseya.
Järjestön perustamisessa on tukea saatu kansainvälisesti. Esimerkiksi vuonna 2015 Yhdysvaltain tautikeskus (CDC) samoin kuin China CDC uutisoivat tuestaan Africa CDC:n perustamiseksi.[5][6][7][8] Perustamiskirja allekirjoitettiin tammikuussa 2016.[9] Toiminta käynnistettiin juhlallisesti tammikuun 2017 lopussa.[2][10][3] Järjestön ensimmäisenä johtajana aloitti virologi, tohtori John Nkengasong.[10][11] Helmikuussa 2023 uudeksi pääjohtajaksi seuraavaksi nelivuotiskaudeksi nimitettiin tohtori Jean Kaseya.[12]
Päärakennus ja aluekeskukset
Päärakennus
Kiina on ilmaissut halukkuutensa osallistua Africa CDC:n vuonna 2019 käynnistyneiden päärakennuksen rakennustöiden rahoittamiseen (Addis Abebassa, Etiopiassa).[13] Africa CDC:n päärakennuksen ensimmäinen vaihe vihittiin käyttöön tammikuussa 2023.[14][15]
Yhdysvallat on varoittanut Kiinan kasvavasta roolista ja maan "vakoilusta" Africa CDC:n välityksellä.[16] Esimerkiksi ranskalainen sanomalehti Le Monde raportoi tammikuussa 2018, että kiinalaisten lahjoittamasta 200 miljoonaa dollaria maksaneesta Afrikan unionin päärakennuksesta oli löytynyt vuotta aiemmin tammikuussa 2017 tehdyssä tarkastuksessa paitsi tallentavia mikrofoneja ja kameroita myös säännöllisesti öisin Kiinaan dataa lähettäneitä Huawein ITC-ratkaisuja. Kiinan valtio kiisti osallisuutensa syytöksiin, ja Afrikan unioni ja monet Afrikan johtajat pyrkivät vähättelemään tapahtunutta. Talon reitittimet oli sittemmin vaihdettu, eikä kiinalaisia insinöörejä päästetty niitä konfiguroimaan. Afrikan unioni kuitenkin solmi uuden aiempaa laaja-alaisemman yhteistyösopimuksen Huawein kanssa kesällä 2019.[17][18][19][20]
Aluekeskukset
Järjestön käytännön toiminta on organisoitu tapahtuvaksi pääosin viiden maantieteellisesti jakautuvan aluekeskuksen (yhteistyökeskuksen) ja niiden välityksellä Afrikan maiden kansallisten kansanterveyslaitosten kautta. Aluekeskusten on sovittu sijaitsevan Egyptissä (Pohjois-Afrikan maille), Gabonissa (Keski-Afrikka), Keniassa (Itä-Afrikka), Nigeriassa (Länsi-Afrikka) ja Sambiassa (Eteläinen Afrikka). Africa CDC:n aluekeskusten toimitiloja ja rakennetta oltiin alkuvuonna 2020 vasta perustamassa, ja esimerkiksi Egyptiin sijoitettavaksi sovittua Africa CDC:n Pohjois-Afrikan aluekeskusta ei ollut vielä olemassa. [21][22]
Kiina osallistuu Africa CDC: päärakennuksen rahoittamisen ja rakentamisen ohalla ainakin Africa CDC:n Itä-Afrikan aluekeskuksen rakentamiseen (Keniassa).[23]
Hankkeita
Valtiollisesti tarkasteltuna suurin Africa CDC:n panostus oli ennen Covid-19-pandemiaa kohdistunut Kongon demokraattiseen tasavaltaan, jossa noin 60 Africa CDC:n työntekijää on osallistunut esimerkiksi maan itäosan ebolaepidemian torjumiseen. Nuoresta iästään huolimatta, Africa CDC oli ollut torjumassa jo 17 epidemiaa yli 15 Afrikan maassa ennen kevään 2020 pandemiaa.[24]
Africa CDC:n näkyvyys ja kansainvälinen yhteistoiminta on lisääntynyt voimakkaasti alkuvuonna 2020.[25][26][27][28][24] Hyvin nopeasti Africa CDC, yhdessä Maailman terveysjärjestön (WHO) ja esimerkiksi Dakarin Pasteur-instituutin kanssa, koulutti monien Afrikan maiden laboratoriohenkilöstöä ja tuki osaltaan maiden varustautumista covid-19-taudin toteamiseen. Kun helmikuun 2020 alussa WHO oli hyväksynyt ainoastaan kaksi afrikkalaista virologista laboratoriota covid-19-taudin referenssilaboratorioiden joukkoon (Dakarin Pasteur-instituutti Senegalissa ja National Institute for Communicable Diseases Etelä-Afrikassa),[29] kuukautta myöhemmin jo 43 Afrikan maassa oli testauksiin pystyvä testilaboratorio.[24][30] Testausten laajentamisen ongelmana oli tuolloin reagenssiaineiden heikko saatavuus sekä monien maiden terveystuotteille asettamat vientirajoitukset.[30] Järjestö osallistui keväällä 2020 kiinalaisen miljardöörin Jack Man perustaman säätiön Afrikan maille lahjoittamien covid-19-taudin testausvarusteiden jakamiseen eri maille, tavoitteena saada esimerkiksi miljoona testaussarjaa jaetuksi toukokuun puoliväliin mennessä.[26][30] Afrikkalaiseksi testaussarjojen tuotantoa suunniteltiin käynnistää nopealla aikataululla tavoitteenaan saada 10 miljoonaa testisarjaa jakoon neljässä kuukaudessa, tarvetta olisi jo aiemmin.[30] Africa CDC:n aluekeskusten kautta ryhdyttiin huhtikuussa 2020 keräämään ja päivittämään koko Afrikan kattavaa tilannekuvaa covid-19-tautiin sairastuneista tapausmäärineen.[31][32]
Eräs keskuksen ajamista tavoitteista on afrikkalaisen lääkeiden, rokotteiden ja diagnostiikkatarpeiden tuotannon edistäminen. Africa CDC on visioinut 50 miljardin dollarin suuruista afrikkalaista lääkemarkkinaa yhdessä Afrikan unionin kanssa Afrikan omavaraisuuden lisäämiseksi lääkinnän ja terveydenhoidon alalla.[33][34] Afrikan unionin tavoitteena on, että vuoteen 2040 mennessä vähintään 60 prosenttia mantereen tarvitsemista rokotteista valmistettaisiin paikallisesti Afrikassa.[34]
.jpg)
