3. jääkärirykmentti

Armas Ståhlberg
Karl Mandelin

3. jääkärirykmentti oli valkoisten itäarmeijan 2. jääkäriprikaatiin kuuluva joukko-osasto Suomen sisällissodassa. Rykmentti koottiin Savonlinnassa. Sen komentajina olivat jääkärimajuri Armas Ståhlberg (siirrettiin Karjalan 3. rykmentiin), jääkärimajuri Karl Mandelin (24. maaliskuuta 1918 alkaen).

Sisällissodan päätyttyä 2. divisioonaan liitetty rykmentti oli Lipolan ja Laatokan välillä Itä-Kannaksella. Sen nimi muutettiin kesäkuun alussa 1918 siten, että järjestysnumero siirrettiin nimen loppuun eli Jääkärirykmentti 3:ksi[1]. Se nimettiin 23. elokuuta uudelleen Savon Jääkärirykmentti N:o 3:ksi[2]. 15. maaliskuuta 1919 annetulla käskyllä joukko-osaston nimeksi tuli Uudenmaan rykmentti. Rykmentin esikunta sijaitsi Terijoella, I pataljoona Raivolassa, II pataljoona Jalkalassa ja III pataljoona Kellomäessä.[3] Rykmentti siirrettiin joulukuussa annetulla määräyksellä Haminaan[4] ja edelleen tammikuussa 1921 Helsinkiin[5], jossa se palveli aina talvisotaan saakka. Uudenmaan rykmentti lakkautettiin 13. kesäkuuta 1940, jolloin siitä, jalkaväkirykmenteistä 9 ja 10 sekä polkupyöräpataljoonasta ja pienemmistä erikoisjoukoista muodostettiin välirauhan ajan 13. prikaati.[6]

Joukko-osastot

Komentaja: jääkärimajuri Leonard Grandell.

Komentaja: jääkärimajuri Erik Heinrichs.

Komentaja: jääkärikapteeni Knut Solin.

  • Täydennyspataljoona
  • Pataljoonan kutsuntapiiri oli Kajaani ja sijoituspaikkakunta Kuopio.[7]

Komentaja: jääkärikapteeni Arno Jaatinen (siirretiin 4. huhtikuuta 1918 16. jääkäripataljoonan komentajaksi), jääkäriluutnantti Severus Konkola, jääkäriluutnantti Hans Evald Elénij, jääkäriluutnantti Helge Palmén.

Komppanianpäälliköt: 1. komppanian päällikkö jääkäriluutnantti Helge Palmén (toimi myöhemmin pataljoonan komentajana), jääkäriyliluutnantti Karl Enquist (siirrettiin 16. jääkäripataljoonaan), 1. komppanian päällikkö jääkärivänrikki Mikko Pekki (toimi aikaisemmin joukkueenjohtajana 5. jääkäripataljoonassa, jonne hänet siirrettiin takaisin 28. maaliskuuta 1918 joukkueenjohtajaksi 1. komppaniaan sen siirryttyä rintamalle).
Patalkoonassa palvelleet Saksan jääkärit: jääkärialiupseeri Vihtori Nuojua (toimi jonkin aikaa m.m. komppanianpäällikkönä), jääkärivääpeli Väinö Johannes Auveri (31. maaliskuuta alkaen, siirrettiin myöhemmin 16. jääkäripataljoonaan), jääkärivääpeli Oskar Pirinen (siirrettiin myöhemmin 16. jääkäripataljoonaan, 2. komppanian kuormaston johtaja jääkärialiupseeri Hans Petter Kulusjärvi (palveli aikaisemmin 3. jääkäripataljoonan 4. komppaniassa ja siirrettiin 7. huhtikuuta 1918 alkaen 6. Jääkärirykmentin 16. jääkäripataljoonan 2. komppaniaan), joukkueenjohtajana jääkärivänrikki Uuno Uimonen, 3. komppaniassa jääkärialiupseeri Artturi Villehard Suomi, joukkueenjohtajana jääkärialiupseeri Eino Suhonen (siirrettiin 7. huhtikuuta 1918 16. jääkäripataljoonaan).

Rykmentissä palvelleet Saksan jääkärit

Esikuntavääpelinä jääkärivääpeli Valdemar Pirhonen, esikunnassa adjutanttina jääkäriluutnantti Väinö Polttila, puhelinjoukkueenjohtajana jääkärivänrikki Ivar Julius Forssell, lähettiupseerina jääkärivänrikki Mårten Flink, rykmentin esikunnassa konekivääriupseerina 25. maaliskuuta alkaen jääkärikapteeni Verner Gustafsson, rykmentin esikunnassa taistelukuormaston johtaja jääkärivääpeli Adiel Hyden myöh. Havasto, rykmentissä adjutanttina jääkäriyliluutnantti Hilding Hedengren (siirrettiin adjutantiksi 2. jääkäriprikaatiin), palveli rykmentin esikunnassa jääkärialiupseeri Karl Nordman (siirrettiin 17. maaliskuuta 5. jääkäripataljoonaan), rykmentin adjutanttina jääkäriluutnantti Hjalmar Skog (siirrettiin 11. huhtikuuta 6. jääkärirykmenttiin), rykmentin kuormastopäällikkönä jääkärivaravääpeli Paavo Tuononen.

Lähteet

  • Toim. Ignatius, Theslöf, Palmén, Grotenfelt, Nordenstreng ja Soikkeli, Suomen vapaussota 1918 osat V ja VI, Otava Helsinki 1924-1925.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Kai Donner, Th. Svedlin ja Heikki Nurmio (toim), Suomen vapaussota I–VIII, Gummerus Jyväskylä 1927.
  • Airio, Pentti, Haavisto, Lauri ja Vuoli, Jukka: Suomen Puolustusvoimien joukko-osastoperinteet. (Sotamuseon julkaisuja 1/2008) Helsinki: Sotamuseo, 2008. ISBN 9789512518852
  • Kronlund, Jarl (toim.): Suomen puolustuslaitos 1918-1939 - Puolustusvoimien rauhan ajan historia. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1992. ISBN 951-0-14799-0

Viitteet

  1. ↑ Suomen puolustuslaitos 1918-1939 s.142
  2. ↑ Suomen puolustuslaitos 1918-1939 s.143
  3. ↑ Suomen puolustuslaitos 1918-1939 s. 144-145
  4. ↑ Suomen puolustuslaitos 1918-1939 s. 154-155
  5. ↑ Suomen puolustuslaitos 1918-1939 s. 162
  6. ↑ Suomen Puolustusvoimien joukko-osastoperinteet s. 244-247
  7. ↑ Suomen vapaussota 1927: 90.

Strategi Solo vs Squad di Free Fire: Cara Menang Mudah!