Medelpadin maakunnan alueella sijainneet pitäjät. Pitäjien nimet lukevat pienimmällä, vuoden 1970 kuntajako hieman suuremmalla ja nykyisten kuntien nimet ovat kilpien sisällä. Entisten kuntien rajat ovat rosalla, nykyiset kirkkaanpunaisella ja maakuntaraja sinisellä.
Kunnan maapinta-ala on 3 050,26 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 9 233 henkeä (31.12.2021).[2]
Kunnan ystävyyskunta Suomessa oli vuonna 2011 Vöyriin liittynyt Oravainen.
Vuonna 2007 kunnassa oli 38,29 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 1,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Borgsjön maalaiskuntaan perustettiin vuonna 1904 Albyntaajaväkinen yhdyskunta. Vuonna 1946 osa maalaiskunnasta erotettiin Ångenkauppalaksi. Vuoden 1952 kuntauudistus ei vaikuttanut alueeseen, vaan kauppala sekä Borgsjön, Haverön ja Torpin maalaiskunnat jatkoivat itsenäisinä. Albyn taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin vuonna 1957. Ången kunta muodostettiin vuonna 1971 yhdistämällä kauppala ja edellä mainitut kolme maalaiskuntaa.
Vaakuna
Borgsjön, Haverön ja Torpin maalaiskunnalla sekä Ången kauppalalla oli kaikilla oma vaakuna. Nykyinen kuntavaakuna ei ole yksikään niistä.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
97
1,0
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
417
4,4
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
8 293
87,4
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 127 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,3 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,3 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 156 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,2 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 170 149 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 39 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
0–17-vuotiaat: 17,7 %
18–64-vuotiaat: 56,7 %
65 vuotta täyttäneet: 25,6 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
6,1
6,3
jalostus
23,9
23,8
palvelut
68,6
68,6
tuntematon
1,3
1,3
Työpaikkoja ja työllisiä
4 410
4 430
työpaikkaomavaraisuus
99,5
Taajamat
Kunnassa on 6 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 60,1 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 4 007 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Ången kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]
Borgsjö-Haverö
Torp
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Ånge kommun – Kuntajaon kehitys ja vaakunat ovat käännöstä.
