Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Tarkennus: Paljon väitteitä ilman lähteitä.
Äänikortti on tietokoneenlisäkortti, joka on tarkoitettu äänisignaalin tuottamiseen ja usein myös lukemiseen äänisisääntulon kautta.
Äänikortit ovat olleet suosittuja etenkin IBM PC -yhteensopivissa koneissa, joiden ääniominaisuudet ilman korttia ovat yleensä olleet käytännössä olemattomat.lähde? Nykyään hyvät ääniominaisuudet ovat myös PC-maailmassa itsestäänselvyys, ja monilla PC-emolevyillä onkin valmiina äänipiiri, jota historiallisista syistä on ruvettu kutsumaan integroiduksi äänikortiksi.lähde?
Historiaa
Tavallisten PC-tietokoneiden ääniominaisuudet rajoittuivat pitkän aikaa sisäiseen kaiuttimeen (PC-speaker, suomeksi usein PC-piipperi, piipperilähde?), joka pystyy normaalisti tuottamaan vain eritaajuisia piippauksia. Tätä kummempia ääniominaisuuksia ei tosin perinteisissä työkoneissa edes tarvittu. Äänikorteille alkoi kuitenkin tulla tarvetta PC:n yleistyessä pelikoneena, jolloin sen piti kilpailla muun muassa Amigan ja Atari ST:n kaltaisten koneiden ominaisuuksien kanssa.
PC:llä merkittäviä äänikortteja ovat olleet:kenen mukaan?
Roland MT-32 – erityisesti musiikkimarkkinoille tarkoitettu äänikortti, joka tarjosi huomattavasti AdLibin FM-synteesiä paremmalta kuulostaneet MIDI-soitinäänet.
Covox – ei varsinaisesti äänikortti vaan rinnakkaisporttiin liitetty 8-bittinen D/A-muunnin, joita harrastajat usein rakensivat itse.
Creative LabsinSound Blaster -äänikortit. Sisälsivät DMA-pohjaisen PCM-toiston ja AdLib-yhteensopivan FM-äänipiirin, AWE-mallista (1994) alkaen myös wavetable-synteesin.
Gravis Ultrasound (GUS) -äänikortit, jotka olivat alusta alkaen CD-tasoiseen ääneen pystyviä wavetable-kortteja stereoulostulolla. Kilpailivat Sound Blasterin kanssa ja jäivät häviölle, joskin saavuttivat standardin aseman PC:n demoskenessä.